Yhdistyksen säännöt

1 § Yhdistyksen kotipaikka, perustamisaika, toimialue ja kieli

Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry., josta voidaan käyttää epävirallisesti lyhennettä LIY ja kansainvälisenä nimenä The Aero Club of Lappeenranta. Yhdistyksen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki Etelä-Suomen läänissä ja yhdistyksen toimialue on Etelä-Karjala. Yhdistys on perustettu v. 1935. Yhdistyksen kieli on suomi.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää yleisilmailuharrastusta toimialueellaan.

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa:

1. Tarjoamalla jäsenilleen: -koulutustoimintaa, -harjoitus- ja valmennustoimintaa, -nuorisotoimintaa, -kilpailutoimintaa, -tiedotus- ja suhdetoimintaa, -virkistystoimintaa, -muuta samantapaista toimintaa tavoitteena kasvattaa yhteiskunnalle lajissaan vireitä ja hyödyllisiä kansalaisia.
2. Kiinnittämällä ehdotusten, anomusten ja aloitteiden kautta toiminta-alueensa viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota. Pyrkimällä omatoimisesti ilmailuharrastuksen kehittämiseen ja tarpeellisten koulutus- ja harjoitusvälineiden hankkimiseen ja ylläpitämiseen. Luovuttamalla jäsentensä käyttöön koulutus- ja harjoitusvälineitä käyttökorvausta vastaan.
3. Harjoittamalla tarvittavaa julkaisutoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:

-ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä, sekä
-hankkia varoja järjestäen varainkeräyksiä ja arpajaisia sekä ravintola- ja majoitusliikettä, sekä
-järjestää lentonäytöksiä, kilpailu- ja huvitilaisuuksia sekä muita vastaavia maksullisia tilaisuuksia.

4 § Yhdistyksen jäsenyys

Yhdistys on Suomen Ilmailuliitto – Finlands Flygförbund ry:n järjestöjäsen ja noudattaa soveltuvin kohdin myös sen sääntöjä ja niitä määräyksiä joita liitto jäsenjärjestöilleen antaa. Yhdistys voi olla jäsenenä myös muissa tarpeellisiksi katsomissaan yhdistyksissä, säätiöissä ja yhteisöissä.

5 § Yhdistyksen jäsenet

Jäseniä ovat:

1. Varsinaiset jäsenet
– äänivaltaiset yli 15 -vuotiaat jäsenet
– ei-äänivaltaiset alle 15 -vuotiaat jäsenet

2. Ainaisjäsenet
3. Kunniajäsenet
4. Kannattavat jäsenet
5. Perhejäsenet
6. Lyhytaikainen jäsenyys

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä, päätöksiä ja kirjattuja toimintatapoja sekä tulee osallistumaan yhdistyksen kerhotoimintaan ja varainhankintaan mahdollisuuksiensa mukaan.
Kunniapuheenjohtajaksi voidaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua yhdistyksen puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. Kunniapuheenjohtaja on äänivaltainen.
Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin merkittävästi edistänyt yhdistyksen toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniajäsen on äänivaltainen.
Kannattavaksi jäseneksi voi yhdistyksen hallitus hyväksyä yksityisen henkilön, oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön, joka tukee yhdistyksen toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla jäsenellä on puhe- mutta ei äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa.
Lyhytaikainen jäsenyys on voimassa ilman erillistä hallituksen hyväksyntää yhden kuukauden siitä lähtien, kun henkilö on maksanut syyskokouksen hyväksymän jäsenmaksun. Lyhytaikaisella jäsenellä ei ole puhe- eikä äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa. Lyhytaikaista jäsentä ei voida valita yhdistyksen toimihenkilöksi.

6 § Yhdistyksestä eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava on velvollinen suorittamaan kaikki maksunsa kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.

7 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet

Jäsen katsotaan eronneeksi ellei hän ole maksanut jäsenmaksuaan kalenterivuoden loppuun mennessä.
Hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämä ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai toimii vastoin yhdistyksen tarkoitusta.
Hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämä aiheuttaa toiminnallaan tai teoillaan huomattavaa vahinkoa yhdistyksen omaisuudelle, tai käyttäytymisellään yhdistyksen maineelle tai sen toiminnalle.
Hallitus päättää myös kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista.
Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä evätä jäseneltä äänioikeuden yhdistyksen kokouksessa, mikäli jäsen on laiminlyönyt jäsenmaksun maksamisen yhden kuukauden ajan eräpäivästä lukien.
Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty hänelle kirjatussa kirjeessä.
Jos jäsen katsoo kärsineensä vääryyttä 5§:n 2, 7§:n 1-6 tai 8 momentissa mainituissa kohdissa, voi hän kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa asiasta tiedon saatuaan kirjallisesti vedota hallituksen päätöksestä yhdistyksen kokoukseen, jolloin asian ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö kokouksessa.
Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin yhdistykselle suorittamiaan maksuja poislukien maksetut ennakot.

8 § Liittymis- ja jäsenmaksut

Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä perhejäsen- ja kannattajajäsenmaksujen sekä lyhytaikaisten jäsenten jäsenmaksujen suuruudesta päätetään yhdistyksen syyskokouksessa.
Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseniltä ei peritä yhdistyksen jäsenmaksuja.
Hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen yhdistyksen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos
– hän on suorittanut liittymismaksun ja jäsenmaksut yhtäjaksoisesti vähintään 30 vuoden ajan tai
– on suorittanut kertakaikkisena suorituksena 25 vuoden jäsenmaksut tai
– on tehnyt yhdistykselle erittäin huomattavia taloudellisia tai muita niihin verrattavia palveluksia.
Ainaisjäsen on äänivaltainen.

9 § Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ja ylimääräiset kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi yhdistyksen varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajankohdan määrää hallitus.
Kutsu yhdistyksen varsinaiseen on julkaistava 14 ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään 7 päivää ennen kokousta kirjallisella ilmoituksella jäsenille tai yhdessä paikallisessa sanomalehdessä
Asioista, joita yhdistyksen jäsenet haluavat yhdistyksen kokouksessa käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.

10 § Yhdistyksen kevät- ja syyskokous

Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat:

1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle: -puheenjohtaja, -sihteeri, -kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, -vähintään kaksi äänten laskijaa.
3. Todetaan kokouksen osanottajat.
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
5. Esitetään hallituksen ja jaostojen laatimat vuosikertomukset, sekä hallituksen laatima tilinpäätös ja kuullaan tilintarkastajien antama lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
8. Päätetään kokous.

Syyskokouksessa käsiteltävät asiat:

1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle: -puheenjohtaja, -sihteeri, -kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, -vähintään kaksi äänten laskijaa.
3. Todetaan kokouksen osanottajat.
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
5. Vahvistetaan hallituksen ja jaostojen laatimat toimintasuunnitelmat ja talousarviot.
6. Vahvistetaan jäsenmaksun, perhejäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun sekä liittymismaksun suuruus.
7. Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja.
8. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja 1. ja 2. varajäsen.
9. Päätetään jaostoista ja valitaan jaostojen johtokuntien puheenjohtajat ja muut jäsenet.
10. Valitaan tilikaudeksi kerrallaan kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastaja.
11. Päätetään yhdistyksen edustajista Suomen Ilmailuliitto (Finlands Flygförbund ry:n) sekä niiden – yhdistysten, säätiöiden ja yhteisöjen kokouksiin, joiden jäsen yhdistys on.
12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
13. Päätetään kokous.

11 § Yhdistyksen ylimääräinen kokous

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, yhdistyksen kokous niin päättää tai kun vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn yksilöidyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava se asia, jonka vuoksi kokous koolle kutsutaan. Muista asioista ei kokouksessa tehdä päätöksiä.
Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään yhden kuukauden kuluessa, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen, mutta kokouksen sisältäessä tilinpäätösasioita aikaa on kaksi kuukautta.

12 § Pöytäkirja

Yhdistyksen kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava ja valittujen tarkastajien tarkastettava.
Hallituksen, jaostojen, työryhmien ja toimikuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjat allekirjoittavat ko. kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.
Hallituksen, jaostojen, työryhmien ja toimikuntien pöytäkirjat tarkistetaan kokouksen jälkeen tai seuraavassa kokouksessa.
Jaostojen, työryhmien ja toimikuntien pöytäkirjat esitellään hallitukselle hyväksymistä varten.

13 § Äänestys

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa äänten mentyä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä. Valtakirjalla ei voi äänestää.

14 § Yhdistyksen hallitus

Yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta vastaa hallitus, johon kuuluu yhdeksi toiminta-vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä toimintavuodeksi kerrallaan valitut kaksi (2) varajäsentä.
Hallituksen varsinaisista jäsenistä puolet on erovuoroisia vuosittain. Ensimmäisellä kerralla erovuoroiset arvotaan. Erovuoroinen voidaan valita uudestaan.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.
Varajäsenillä on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa, joissa heillä on puhe- mutta ei äänivaltaa.
Mikäli hallituksen varsinainen jäsen on estynyt tai katsoo olevansa estynyt hallitustyöskentelystä, kutsutaan hänen tilalleen varajäsen.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti

1. Toteuttaa yhdistyksen kokouksen päätökset.
2. Johtaa ja kehittää yhdistyksen toimintaa.
3. Valita tarvittavat työryhmät ja toimikunnat sekä niiden puheenjohtajat.
4. Vastata yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta.
5. Pitää jäsenluetteloa.
6. Tehdä yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös.
7. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten.
8. Hoitaa yhdistyksen tiedotustoimintaa.
9. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista.
10. Valita ja erottaa yhdistyksen palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan.
11. Päättää yhdistyksen ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä.
12. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin joita yhdistyksen etu vaatii.
13. Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen kevätkokousta.

15 § Toiminta- ja tilikausi

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

16 § Nimenkirjoittajat

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai jonkun muun hallituksen määräämän hallituksen jäsenen tai toimihenkilön kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.

17 § Jaostot

Toimintansa tehostamiseksi ja asioiden hoidon helpottamiseksi voi yhdistys jakaantua tarpeen mukaan jaostoihin.
Jaostojen asioita hoitavat johtokunnat, joihin kuuluu jaostojen puheenjohtajat ja vähintään kolme (3) jaostojen johtokuntien muuta jäsentä, jotka valitaan vuodeksi kerrallaan.
Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan hallituksen antamin valtuuksin vuosikokouksen hyväksymän talousarvion ja toimintasuunnitelman puitteissa kuitenkin siten, että yhdistyksen hallitus vahvistaa jaostojen tekemät oikeustoimet.
Jaoston johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien vähintään puolet sen jäsenistä on paikalla.
Hallituksella on oikeus lisätä jaostoja toimintansa helpottamiseksi kesken toimintavuoden. Näistä jaostoista on hallitus velvollinen tekemään selvityksen seuraavalle yhdistyksen kokoukselle, joka päättää jaoston tarpeellisuudesta. Yhdistyksen kokous päättää jaostojen lakkauttamisesta.
Jaostojen johtokuntien puheenjohtajilla tai jaoston puheenjohtajan valtuuttamalla jaoston johtokunnan jäsenellä on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa, joissa heillä on puhe- ja esittelyoikeus, mutta ei äänivaltaa.

Jaostojen tehtävänä on erityisesti

1. Koulutustoiminnan ylläpitäminen
2. Toiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen
3. Kaluston hoito ja ylläpitäminen
4. Oman toimialansa toimintaohjeiden ylläpitäminen

18 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous yksimielisesti yhdessä kokouksessa tai kahdessa peräkkäisessä vähintään kahden viikon välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

19 § Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamisesta päättää yhdistyksen kokous vähintään viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä vähintään kahden viikon väliajalla pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Kokouskutsussa on mainittava erikseen yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

20 § Yhdistyksen varojen luovuttaminen Jos yhdistys on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava Suomessa toimivalle yleisilmailua tukevalle rekisteröidylle yhdistykselle. Pesän selvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.

21 § Saavutetut jäsenoikeudet

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

22 § Muuta

Muilta osin noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yhdistyslakia.